Tälläisestä aiheesta blogatessa ei luonnollisesti saa juttua edes joka kuulle. Välttämättä. Ja nyt olen ollut hiven laiska, koska arki jyrää päälle.
Töissä pitää kiirettä yms.
Mutta tällä mennään.
Tavallisena päivänä kukaan ei tietäisi minkälaisen henkilön kanssa ovat tekemisissä ja 90% tuttavistani eivät edes tiedä kyvystäni. Ennalta näkeminen ja enneunet ova salaisuus jota joudun vaalimaan, sillä niin moni ihminen suhtautuisi minuun valitettavasti aivan toisin jos kertoisin tästä. Useimmat eivät uskoisi ja sen todentaminen on ajan kanssa tapahtuva prosessi. En voi kertoa lottonumeiroita, en voi tarkasti sanoa milloin joku törmää elämänsä rakkauteen tai muita ihmeellisyyksiä. Niin se vain on
Itse olen tällä hetkellä elämäni omassa tapahtumaketjussa niin solmussa, etten tiedä mitä pitäisi ajatella. Ainoa asia on se, että viimeisen vuoden aikana olen joutunut toteamaan, että jotkin asiat tapahtuvat tarkoituksesta. Eivät kaikki. Kaikelle ei aina ole selitystä, mutta omille elämäni hetkille, jotka ovat aiheuttaneet minussa pahaa mieltä viimeaikoina, onkin tarkoitus.
Joskus elämässä vallitsee poikkeustila, joka äkkiä nayttää vain sen oikean suunnan. Minun kohdallani on alkanut eräiden asioden toisinto. Tällä kertaa vain olen vanhempi, viisaampi ja kärsivällisempi. Nyt minulla on tilaisuus tehdä oikein ja se on minun poikkeustilanteeni tarkoitus. Olen saanut vahvan tunteen, että jostain syystä elämäni aikaisemmat tapahtumat vain valimistivat minut näihin tuleviin kuukausiin. Jotain merkittävää on menossa. Tiedän myös, että eräs silmäpari, joka on saanut minut hymyilemään paljon viimeaikoina, ei välttämättä ole minulle tarkoituksellinen siinä mielessä kuin haluaisin, mutta jokin suurempi merkitys hänellä minun elämässä tulee olemaan.
Kun tapaan uusia ihmisiä katson aina heitä ensimmäisenä silmiin. Silmistä näkee monia asioita. Itse saan vain nopean yleiskuvan, mutta tämän kyseisen ihmisen silmistä tuntui hohtavan lämpöä sekä jotain aivan erityistä. Jotain mikä minun tulee tietää. Sen selvittääkseni minun pitää olla oikeamielinen ja hieman keskittyneempi tekemisieni suhteen. Ehkä minun tulee auttaa häntä tai päin vastoin. Mene ja tiedä, mutta meidän oli tarkoituskin kohdata.
Näistä asioista tulee aina hyvälle mielelle. Myöskin ne hieman turhauttavat, koska kaikki tapahtuu niin hitaasti.
Olisi kiva jos voisin kertoa yksityiskohtaisemmin, mutta hienoa jos tuosta jonkun kuvan saa. Pääpointtini tässä siansaksaa muistuttavassa tekstinpätkässä tällä kertaa on, että pitää odottaa jokin äkkinäisen tapahtumaketjun aukeamista. Kuten äkkiä tapahtuvaan ja yllättävään pakkoon muuttaa uuteen kaupunkiin ja kompromisseihin joihin et ikinä kuvitellut suostuvasi ja lopulta huomaat, että juuri nämä asiat johdattivat sinut sinne mistä vähiten luulit vastuksia löytäväsi. Ymmärsittekö?
Toivon että joku tajuaa, sillä tämä on upea tunne ja se kantaa vaikeinakin hetkinä, kunhan muistaa, että jokainen polku on aina kivinen ja sillon tällön polku saattaa kulkea väärään suuntaan, mutta vain jotta pääsisit lopulta perille.
Yön jatkoja!!
